Serapis Bey/fi

Serapis Bey ja vihitty

Serapis Bey on neljännen säteen chohan, Ylösnousemustemppelin hierarkki Luxorissa ja Ylösnousemustemppelin adeptien neuvoston kolmastoista jäsen. Hänet tunnetaan myös nimellä Serapis Soleil, Auringon Serapis.

Neljäs säde on ylösnousemusliekki, Äidin valkoinen valo selkärangan peruschakrassa. Tästä valkoisesta valosta tulee arkkitehtuuri, matematiikan perusteet, aineellisen temppelin ja Minän pyramidin rakentamisen perustukset. Serapiksen ollessa läsnä ihminen saa täysin erilaisen käsityksen siitä, mitä kutsumme Kristukseksi, meidän kaikkien todelliseksi persoonaksi.

Inkarnaatiot

Suurena kurinpitäjänä tunnettu Serapis saapui Venukselta yhdessä Ikiaikaisen kanssa sytyttääkseen uudelleen pyhän tulen harhautuneen ihmiskunnan sydämissä. Hänen suuri innostuksensa palauttaa ihmisen pojat kuninkaiksi ja papeiksi Jumalalle kasvoi kohoten rautaisen tahdon, päättäväisyyden ja kurin liekiksi.

Ylipappi Ylösnousemustemppelissä

Serapis oli pappi Ylösnousemustemppelissä Atlantiksella. Ylösnousemusliekin vartijana hän kuljetti liekin turvallisesti Niilin jokea pitkin Luxoriin juuri ennen Atlantiksen uppoamista. Serapis antaa omilla sanoillaan meille vilauksen tästä kokemuksesta:

Muistan hyvin, kun ensimmäiset merkit Atlantiksen uppoamisesta ilmenivät. Kuten tiedätte, tuon mantereen uppoaminen tapahtui vaiheittain. Jumalan armon tähden annettu varoitus antoi monille mahdollisuuden paeta. Ja me suuntasimme Luxoriin…

Saatatte ihmetellä, miksi henkinen liekki vaatii tavallisia kuolevaisia kuljettamaan sitä. Valon lapset ajattelevat aina, että tällaisten asioiden pitäisi tapahtua maagisesti ja ihmeellisesti. Ehkä uskontoon on levinnyt ripaus satua, ja ihmiset ovat unohtaneet, että kaikki mitä Jumala ja ihminen ovat saaneet aikaan, on tapahtunut yhteisen työn ja ponnistelun avulla, kuten ylhäällä niin alhaalla.

Kerron teille, miksi näin on – koska ainoa paikka, jossa liekki voi todella pysyä sille omistetun alttarin ohella, on elävän adeptin elävä sydän..

Egyptissä Serapis ja hänen mukanaan seuranneet veljet rakensivat Ylösnousemustemppelin, ja siellä he ovat siitä lähtien vartioineet liekkiä tehtäviään vuorotellen samalla, kun he jatkoivat inkarnoitumisia nimenomaan tätä tarkoitusta varten.

Serapis Bey jatkoi inkarnoitumista Niilin mailla luopuen omasta ylösnousemuksestaan noin vuoteen 400 eKr. asti. Noiden elämiensä aikana hän tuki joitakin suurimpia maan päälle luotuja arkkitehtonisia taidonnäytteitä.

Suuren pyramidin arkkitehti

Suuri pyramidi

Serapis oli Suuren pyramidin arkkitehti El Morya ollessa mestarimuurari. Suuri pyramidi on kivestä veistetty tallenne vihkimyspolusta, jolla sielu, joka alkaa aineesta, pyramidin pohjalta, neljältä sivulta, nousee pyramidin keskeltä sen huipulle. Tuon liekin nostaminen on valkoisen valon meditaatiota. Tuo valo kulkee fyysisessä kehossa selkärangan pohjalta kruunuun.

Jeesus ja El Morya selittävät, että ”Minän pyramidin rakentaminen on sisäistä rakentamista, mutta ulkoisen yhtälön on oltava sopusoinnussa, sen on tuotettava hedelmää, sen on näytettävä esimerkkiä, jotta muut voivat seurata teitä koko matkan sfinksin sydämeen – elävän Gurun sydämeen, jota sfinksi edustaa, ja Suuren pyramidin sisällä olevan liekin sydämeen, joka on eetterioktaavilla (eikä Gizan pyramidissa, joka on edelleen sen entisen fokuksen ja tehtävän kuori, koska mustat maagikot, väärät gurut ja väärät chelat ovat väärinkäyttäneet sen energiaa).”

Amenhotep III

Amenhotep III:n pää, British Museum

Serapis inkarnoitui egyptiläisenä faraona Amenhotep III:na (hallitsi noin 1417–1379 eKr.), Thutmose IV:n poikana ja Thutmose III:n pojanpoikana, joka oli Kuthumin inkarnaatio. Hänen poikansa ja kruununperijä oli Amenhotep IV, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Ekhnaton. Serapiksen hallituskaudella Egypti oli vaurauden, rauhan ja loiston huipulla, mikä oli suoraa seurausta hänen yhteydestään omaan sydänliekkiinsä ja ylösnousseisiin mestareihin aina Ikiaikaiseen asti.

Amenhotep III:ta pidettiin maan suurimpana hallitsijana. Hän ylläpiti korkeatasoisia rauhanomaisia diplomaattisuhteita kaikkien kansakuntien kanssa suurimman osan hallituskaudestaan. Osa hänen aarteidensa suuresta vauraudesta käytettiin upeiden temppelien ja palatsien rakentamiseen. Hän laajensi olemassa ollutta Karnakin temppeliä Niilin varrella ja rakensi valtavan hautatemppelin, jonka jäännökset tunnetaan nykyään nimellä Kolossi, joen rannalla paljastuneet monoliittiset istuvat patsaat. Hän pyrki kuvaamaan kivessä ymmärryksensä niiden vihittyjen, ylösnousseitten mestareitten ja filosofikuninkaiden hierarkkisesta järjestyksestä, jotka olivat kulkeneet maan päällä aikaisempina kultaisina aikoina.

Suurin hänen rakennuksistaan oli Luxorin temppeli, joka on osittain säilynyt nykypäivään asti. Tämän temppelin geometria ja suunnittelu ilmentää fyysisesti esoteerista lakia, jonka papisto oli siirtänyt sukupolvelta toiselle. Se on perusteellinen oppikirja edistyneestä tieteestä, taiteesta ja filosofiasta. Luxorin temppeli on nykypäivänä fyysinen vastine eetteriretriitille, joka on Ylösnousemustemppeli.

Leonidas

► Pääartikkeli: {{{2}}}

Leonidas Thermopylaessa, Jacques-Louis David (1814)

Serapis inkarnoitui myös spartalaisena kuninkaana Leonidaksena (kuollut n. 480 eKr.), joka johti kreikkalaisia heidän sankarillisessa taistelussaan valtavaa persialaisten hyökkäystä vastaan Thermopylain solassa, joka oli portti Keski-Kreikkaan.

Vaikka lukumääräisesti persialaisia oli ylivoimaisesti enemmän kuin kreikkalaisia, Leonidas vastusti kuningas Kserksesin johtaman persialaisen armeijan etenemistä kahden päivän ajan. Kolmantena päivänä, kun persialaiset lähestyivät takaa eikä apujoukkoja ollut näkyvissä, Leonidas lähetti suurimman osan joukoistaan pois. Jäljelle jääneiden kreikkalaisten liittolaisten avustamina Leonidas ja hänen kolmesataa jäsentä käsittänyt spartalainen kuninkaallinen kaartinsa taistelivat viimeiseen mieheen. Heidän sankarillinen vastarintansa mahdollisti Kreikan laivaston vetäytymisen ja myöhemmin voiton persialaisista. Leonidaksen esimerkki on auttanut ylläpitämään Kreikan kansakunnan kansallisen identiteetin kipinää.

Historioitsijat mainitsevat tämän taistelun erinomaisena esimerkkinä rohkeudesta ja pelottomuudesta taisteltaessa asian puolesta suurta ylivoimaa vastaan. Akasha-tallenteet paljastavat, että kolmesataa spartalaista olivat kolmesataa Luxorin cheelaa, jotka olivat ruumiillistuneet Serapiksen kanssa. He olivat poikkeuksellisen miehekkäitä. Jotkut heistä ovat nykyään ylösnousseita mestareita, toiset ovat edelleen ruumiillistuneina.

Tuolloin kyse oli fyysisestä sodasta fyysisiä vastoinkäymisiä vastaan. Nykyään kyse on Harmageddonin taistelusta henkistä pahuutta vastaan kirkon ja valtion korkeissa asemissa – Jumalan mieli hävittää anti-mielen, suurempi Minä hävittää epäminän.

Feidias

Feidias esittelee Parthenonin friisiä ystävilleen, Lawrence Alma-Tadema (1868)

Serapis Bey inkarnoitui kuvanveistäjänä nimeltä Feidias 400-luvulla eKr. Häntä pidettiin kaikkein suurenmoisimpana kreikkalaisena kuvanveistäjänä. Hän oli Parthenonin arkkitehti ja hän valvoi sen erinomaisen mestarillista rakentamista. Parthenoniin hän asetti kuuluisimman teoksensa, lähes 12 metriä korkean kullasta ja norsunluusta veistetyn Pallas Athenen patsaan, joka edustaa Äitihahmoa, Totuuden Jumalatarta.

Kun seisoo Parthenonissa, seisoo sellaisen arkkitehtonisen teoksen äärellä, jonka on suunnitellut henkilö, joka tiesi, kuinka tehdä liekille asuinsija käyttämällä muotoa, symmetriaa, geometriaa ja kulmia. Parthenonin voimakenttä todella sisältää olennaisen liekin, samoin kuin Luxorin temppeli ja Suuri pyramidi.

Feidias loi kullasta ja norsunluusta myös valtavan Zeuksen patsaan, joka sijaitsi Olympian temppelissä. Hän oli myös taidemaalari, kaivertaja ja metallityön mestari. Hänen taidettaan luonnehtii ylevä kauneus ja hengellisyys. Hän oli kreikkalaisten mestaritaiteilijoiden kultakauden ylin henkilöitymä ja vaikutti pysyvästi kaikkeen myöhempään länsimaiseen taiteeseen.

Sikäli kuin tiedämme Serapis Bey ylösnousi noin 400 eKr.

Palvonta Egyptissä

Serapiksen marmorinen rintakuvat (200-luvun alku)

Hellenistisellä kaudella, vuosina 323–31 eKr., Serapiksesta tuli yksi Egyptin ja kreikkalais-roomalaisen pantheonin tärkeimmistä jumalista. Häntä kunnioitettiin Egyptin Ptolemaiosten kuninkaiden suojelijana ja suuren Aleksandrian kaupungin perustajajumalana. On olemassa lukuisia historiallisia tietoja Serapiksen läheisestä yhteydestä ihmisiin ympäri Egyptiä ja Vähä-Aasiaa, ja tuona aikakautena pystytettiin yli 1080 Serapis Beylle omistettua patsasta, temppeliä ja muistomerkkiä.

Ptolemaios I:n alaisuudessa Aleksandrian kirjaston perustanut Demetrios Faleronlainen parani ihmeellisesti Serapiksen avulla sokeudestaan ja kirjoitti kiitollisia ylistyslauluja. Serapis puhui usein oraakkelien kautta ja antoi neuvoja sekä henkilökohtaisia, ihmeellisiä parantumisia monille ihmisille. On olemassa kuuluisa historiallinen kertomus koskien Serapista, mikä merkitsi tärkeää aikakautta hänen vakiinnuttamisessaan Egyptin ja Kreikan merkittävimmäksi jumalaksi. Egyptin hallitsija kuningas Ptolemaios I näki unessa Serapiksen, joka käski kuningasta tuomaan jumalan patsaan Aleksandriaan. Kuningas epäröi ja vasta nähtyään toisen unen Serapiksesta hän käski tuomaan patsaan Delfoin-oraakkelin siunauksella ja asetti sen Aleksandrian Serapeioniin eli suureen temppeliin. Tähän temppeliin sisältyi kuuluisa Aleksandrian kirjasto, jossa oli kolmesataatuhatta teosta.

Serapikselle on annettu monia määreitä, kuten ”Isä”, ”Vapahtaja” ja ”jumalten suurin”. Häntä pidettiin jumalten ja kuolevaisten välisen läheisen yhteyden tukijana. Esoteerisen perinteen vuosikirjoissa Serapis on salaisen egyptiläisen initiaatiorituaalin hierofantti. Pienemmät mysteerit oli omistettu Isikselle ja tarkoitettu maallikoille; suuremmat mysteerit oli omistettu Serapikselle ja Osirikselle, ja ne välitettiin vain vihityille papeille, jotka olivat käyneet läpi ankaria koettelemus- ja initiaatiorituaaleja Serapiksen temppelissä.

Kuuden-seitsemänsadan vuoden aikana Serapiksesta tuli Egyptin ja Kreikan ylin jumaluus. Kuitenkin 300-luvun lopulla keisari Theodosius antoi polyteismia vastustavia asetuksia, ja kristityt pitivät tätä lupana hyökätä pakanoita vastaan mukaan lukien mysteeriuskontojen kannattajat. Aleksandrian kristitty piispa yllytti väkijoukon tuhoamaan Aleksandriassa pakanuuden suuren symbolin, Serapis-jumalan mysteeritemppelin. He hakkasivat palasiksi Serapiksen valtavan patsaan, joka oli innoittanut palvojia kuusisataa vuotta. Väkijoukko tuhosi ainakin yhden Aleksandrian suurista kirjastoista.

Työ Teosofisessa Seurassa

Serapis Soleil

Serapis Beylla oli keskeinen rooli 1800-luvulla Veljeskunnan toiminnan alkuperäisessä liikkeellelähdössä ja suunnan määrittelyssä. Serapis Beyn ja Luxorin veljeskunnan kirjeet kuuluivat varhaisimpiin adeptien ja mestareiden Teosofisen Seuran perustajille lähettämiin kirjeisiin.

Serapis otti henkilökohtaisesti vastuulleen kirjurina toimineen Helena Blavatskyn sekä eversti Henry Steel Olcottin ohjauksen ja cheelasuhteen. Olcott oli Teosofisen Seuran yksi perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja. Seuran perustamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana vuonna 1875 Serapis lähetti eversti Olcottille monia rohkaisevia, ohjeita sisältäviä kirjeitä. Kirjeet oli kirjoitettu pääosin paksulle vihreälle pergamentille kultaisella musteella. Niissä oli Serapiksen käsin kirjoittama allekirjoitus, ja niihin oli merkitty Luxorin veljeskunnan esoteerinen symboli.

Henry Olcottille kirjoitetuille kirjeille on ominaista, että Serapis kehotti häntä jatkuvasti yrittämään (try). Mestari Serapis korosti rohkeuden ja pelottomuuden tarvetta, samoja vahvoja ominaisuuksia, joita hän ilmensi Leonidaksena.

Serapiksen tehtävä tänä päivänä

Ylösnoussut mestari Serapis Bey on nykyään erittäin keskeisessä asemassa seitsemän chohanin joukossa. Neljäs säde on keskipiste, jonka toisella puolella on kolme sädettä ja toisella puolella myös kolme. Neljä on keskimmäisenä lukuna avainasemassa, koska se on valkoisen valon yhdistymiskohta ja kahdeksikon muotoisen energiavirtauksen solmukohta. Tämä Äitiliekin kohta on aina ruumiillistunut gurussa idässä tai lännessä, Äidin persoonassa Sanat Kumarassa, joka liikkuu meissä ja keskuudessamme tuon valkoisen valon avulla.

Valkoinen valo on luomisen pyhää tulta, ja sen väärinkäyttö johtaa t the start of each link to send people to the appropriate page. This will send them to mustaan magiaan. Tämä näkyi Egyptissä, ylösnousemusliekin keskuspaikassa, kun egyptiläinen Musta Veljeskunta harjoitti mustaa magiaa vuosisadasta toiseen uhmaten Serapis Beyn läsnäoloa hänen temppelissään.

Lunastuksen paikka maapallolle ulottuu takaisin Lemuriaan, Äitimaahan ja Äitiliekkiin itseensä. Maapallolla on valtava karma Äitiliekin suhteen ja Äitiliekin perversioiden suhteen, jotka tapahtuivat Lemurialla, alueella, jossa nyt sijaitsee San Francisco, sekä Kalifornian rannikolla. Äitivalon vääristymät avasivat tien temppelien häpäisylle, pappien ja papittarien lankeemukselle, mikä lopulta johti seksuaalisen energian väärinkäyttöön ja elämänvoiman perversioihin. Viimeinen teko oli Äidin korkeimman edustajan murha Lemurialla. Lemurian uppoamisen todellinen syy oli Äidin persoonan ja hänen liekkinsä häpäiseminen.

Siitä hetkestä lähtien maapallo on hitaasti edennyt kohti Vesimiehen aikakautta, jolloin Äidin valo voi jälleen nousta esiin kaikissa, sekä miehissä että naisissa. Samalla se tuo jälleen mukanaan naisen ja Äidin kunnioittamisen sekä Äidin peruschakrasta nousevan valon ja Isän MINÄ OLEN Läsnäolosta laskeutuvan valon yhdistymisen. Seuraavien kahdentuhannen vuoden aikana on tarkoitus nähdä sellainen tietoisuuden nousu, jollaista ei ole tapahtunut Lemurian kultaisten aikojen jälkeen.

Ylösnousemuspolku tarkoittaa niiden voimien yhteensovittamista, jotka ovat välttämättömiä tietoisuudessamme – Isä, Äiti, Poika ja Pyhä Henki sisäisen temppelimme neljänä pylväänä. Gautama Buddhan suuren opetuksen mukaan kaikki kärsimys johtuu väärästä halusta, joka on ristiriidassa sisäisen valon kanssa. Serapis Bey opettaa meille, kuinka päästä yhdenmukaisuuteen Olemuksen sisäisen tahdon kanssa. Hänen opetuksensa muodostavat hierarkian kaaren kulmakiven. Ilman valkoista valoa emme voi kokea itsen eheytymistä.

Serapis Bey on siis erittäin tärkeä avain aikana, jolloin yhteiskunnassa on niin paljon ongelmia. Rikollisuuden, murhien, raiskausten, huumeiden jne. lisääntyminen on merkki Äitivalon tulosta, joka kohoaa Lemurian alttareilta. Nouseva valo muuttuu niin voimakkaaksi, että ellemme sukella siihen ja tule osaksi sitä, se muuttuu Jeesuksen mainitsemaksi kiveksi – ellemme kaadu sen päälle ja anna väärinkäsitysten murtua, se murskaa meidät.

Juuri valo eheyttää identiteetin, mutta valo on myös niin voimakas, että se voi tuhota sitä vastaan kapinoivan väärän identiteetin. Vesimiehen aikakauden kynnyksellä maailma kapinoi Jumalan valoa vastaan, mutta silti maailma etsii Jumalaa. Serapis Beyn opetukset ja Luxorin veljeskunnan mysteerit sisältävät vastaukset, jotka voivat ratkaista nämä kysymykset.

Serapis Beyllä on komennossaan legioonittain serafeja. Hänen saavutuksensa ovat suuret jumalallisessa geometriassa ja suunnittelussa. Hän auttaa oppilaitaan itsensä kurinalaistamisessa, mikä on välttämätöntä ylösnousemukselle: neljän alemman kehon kurinalaistamisessa, jotta Kristus voi ilmestyä ja käyttää niitä välineinä palvelemiseen ja saavuttamiseen muodon maailmassa; negatiivisten spiraalien ja ihmisen luomusten menneiden kasaantumien (momentumien) kurinalaistamisessa, niiden jotka estäisivät ylösnousemusliekin muodostumisen jokaisen planeetalla kehittyvän sydämessä kolminaisliekin nopeutumisen kautta.

Ylösnousemuspolku

Serapis Beyn kirja Ylösnousemus on oppikirja ylösnousemuspolusta. Se sisältää opetuksia niiltä oppitunneilta, joita hän pitää Ylösnousemustemppelissä. Sen avulla voit ankkuroida tietoiseen mieleesi sen, mitä opit Ylösnousemustemppelissä Luxorissa kehosi nukkuessa yöllä. Hän esittelee ylösnousemusta koskevat vaatimukset ja antaa perusteellisen selityksen sekä ohjeet ylösnousemusprosessista.

Serapis kuvaa, mitä ylösnousemusrituaalin aikana tapahtuu:

On totta, että vaikka ihminen saattaa näyttää vanhalta ennen ylösnousemustaan, niin kaikki iän merkit muuntuvat ylösnousemuksessa, ja hänen fyysinen muotonsa muuttuu loistavaksi valokehoksi. Ihminen ei siis nouse maallisessa kehossaan vaan kirkastetussa henkisessä kehossaan, joksi hänen fyysinen kehonsa on muuttunut hetkessä sen kadotessa suureen Jumalan liekkiin.

Tällöin ihmisen fyysisen kehon tietoisuus lakkaa, ja hän saavuttaa painottomuuden tilan. Tämä henkiinherääminen tapahtuu silloin, kun suuri Jumalliekki ympäröi jäljellä olevan ihmisen luoman kuoren ja muuntaa sen kosmisten rakenteiden mallin mukaan, jolloin hänen solunsa - luuston rakenne, verisuonet ja kaikki kehon toiminnot - käyvät läpi suuren muodonmuutoksen.

Veri muuttuu hänen verisuonissaan kultaiseksi valonesteeksi, kurkkuchakra hehkuu voimakasta sinivalkoista valoa, hänen otsassaan oleva henkinen silmä tulee pitkänomaiseksi ylöspäin pyrkiväksi Jumalan liekiksi; hänen vaatteensa häviävät täysin, ja hän ilmestyy vaatetettuna Kristuksen valkoiseen saumattomaan vaatteeseen. Joskus Korkeamman mentaalikehon pitkät hiukset ilmentyvät puhtaana kultana ylösnousevan yllä, ja minkä tahansa väriset silmät voivat tulla kauniin sähkönsinisiksi tai vaalean violeteiksi...

Fyysinen muoto muuttuu yhä kevyemmäksi ja heliumin painottomuuden kaltaisesti keho alkaa nousta ilmakehään, painovoiman vaikutus heikkenee ja muotoa ympäröi ulospäin heijastuvan kirkkauden valo, jonka ihminen tunsi ”alussa”, ennen kuin maailmaa oli....

Nämä muutokset ovat kestäviä ja ylösnoussut kykenee ottamaan valokehonsa mukaansa minne haluaa tai voi liikkua ilman kirkastettua valokehoaan. Ylösnousseet olennot voivat ilmestyä ja välillä ilmestyvätkin maan päälle ihmisten joukkoon kosmista tarkoitusta varten näyttäen tavallisilta kuolevaisilta yllään vaatteet, jotka muistuttavat maan ihmisten vaatteita. Tämän Saint Germain teki ylösnousemuksensa jälkeen, kun hänet tunnettiin Euroopan ihmemiehenä. Tällainen toiminta tulee erillislahjana Karman Herroilta.

(Yleensä ylösnousset olennot eivät kuitenkaan palaa fyysiselle tasolle, ellei jokin erityinen tehtävä vaadi tätä värähtelytaajuuden muutosta.)

Serapis sanoo meille: ”Ylösnouset päivittäin.” Ajatuksemme, tunteemme ja päivittäiset tekomme punnitaan kaikki vaakakupissa. Emme ylösnouse kerralla vaan vähitellen, kun läpäisemme testimme ja voitamme omat yksilölliset voittomme. Kaikkien menneitten elämiemme tallenteet ja hyvän ja pahan voimakertymämme, momentumimme on otettava huomioon. Sitten kun olemme saattaneet vähintään 51 prosenttia kaikesta meille koskaan suodusta energiasta tasapainoon Suuren Jumalminän puhtauden ja harmonian kanssa, meille voidaan tarjota ylösnousemuksen lahja. Loput 49 prosenttia on muunnettava, tai puhdistettava, ylösnousseiden oktaaveilta käsin palvelemalla maata ja sen yllä kehittyviä.

Serapis Bey on ylösnousemusliekin chohan ja Egyptissä sijaitsevan Luxorin Ylösnousemustemppelin hierarkki, ja hän sanoo meille jokaiselle:

Tulevaisuus on sitä, mitä itse teet siitä, aivan kuten nykyhetki on sitä, minkä olet siitä tehnyt. Jos et pidä siitä, Jumala on antanut sinulle keinon muuttaa sitä, ja tuo keino on ylösnousemusliekin virtausten hyväksyminen.<ref>Ed. teos, s. 89.

Giuseppe Verdi vangitsi ylösnousemusliekin musiikin Aïdan ”Voitonmarssiin”. Ylösnousemustemppelin tunnussävel on Franz Lisztin ”Liebestraum”, ja Serapis Beyn ja hänen kaksoisliekkinsä elektronisen läsnäolon säteily virtaa ”Celeste Aïda” -aarian kautta.

Katso myös

Ylösnousemustemppeli.

Serapis Beyn neljäntoista kuukauden sykli

Lisätietoa

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, Lords of the Seven Rays.

Serapis Bey, Ylösnousemus.

Lähteet

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Masters and Their Retreats, s.v. “Serapis Bey.”