Kolmen ensimmäisen juurirodun kultainen aikakausi

Other languages:

Kolme ensimmäistä juurirotua olivat elämänaaltoja, jotka tulivat esiin henkikipinöinä Suuresta Keskusauringosta. Heidän sielunsa laskeutuivat muotoon saavuttaakseen itsemestaruuden ajassa ja paikassa. Heidän oli määrä ilmentää tiheämmillä sfääreillä Kaikkivaltiaan Logoin heidän sisimpäänsä sulkeman Todellisen Kuvan puhdas käsite. Kolmen kultaisen aikakauden aikana nämä elämänaallot elivät puhtaudessa ja viattomuudessa – vailla pahuutta ja itsekkäitä motiiveja, vailla kaksinaisuutta ja lihallista halua, vailla keinotekoista tietoisuutta ja sen energiaverhoa.

Elämän evoluutio Emämaassa (Lemurialla) ja sen siirtokunnissa edusti Hengen alkuperäistä sysäystä Aineeseen tällä planeetalla. Varhaiset juurirodut saattoivat päätökseen jumalallisen suunnitelmansa syklit useiden kultaisten aikakausien aikana. Kultaiset aikakaudet saavuttivat huippunsa ennen syntiinlankeemusta. Maskuliininen säde (Hengen laskeutuvat spiraalit) toteutui feminiinisen säteen kautta (Aineen nousevat spiraalit) muodon maailmassa.

Juurirodut ja säteet

Kun ensimmäisen juurirodun jäsenet saivat yksilölliset suunnitelmansa valmiiksi ja alkoivat ylösnousta, he ottivat Hierarkiassa paikat, joilla he ylhäällä olevassa luovassa järjestelmässä vahvistivat alhaalla keräämiään voimakertymiä. Suuren Valkoisen Veljeskunnan retriittejä ja keskuksia perustettiin vähitellen ja ensimmäisen juurirodun jäsenet nousivat täyttämään ne asemat, jotka olivat välttämättömiä jatkuvasti laajenevalle ja rajoja ylittävälle valon magnetisoimiselle planeettakeholla.

Ensimmäisen juurirodun alkuaikoina avattiin Royal Teton -retriitti kodiksi Manulle ja keskukseksi seitsemälle rakastetulle arkkienkelille ja heidän täydentäjilleen, jotka myös olivat ankkuroineet liekkinsä yli koko planeettakehon.

Elohimin voimakentät olivat niin ikään ehjiä maan chakroja. Maa oli tuolloin läpinäkyvää kristallia, joka kausaalikehon jäljennöksenä heijasti seitsemää sädettä. Pohjois- ja etelänavoilla Alfan ja Omegan säteet pitivät maapallon täydellisessä tasapainossa.

Kaikkiaan seitsemän juurirodun kohtalona on ruumiillistua tällä planeetalla. Nämä juurirodut tulevat esiin seitsemän säteen mukaisessa järjestyksessä. Niinpä ensimmäinen juurirotu loi Lain, Jumalan tahdon ja täydellisen jumalallisen suunnitelman perustan kaikille niitä seuraaville juuriroduille.

Kun ensimmäinen juurirotu oli saanut päätökseen jumalallisen suunnitelmansa ja ylösnoussut takaisin Jumalan sydämeen, toinen juurirotu syntyi samalla tavalla kuin ensimmäinenkin rakentuen jo valmiina olevaan malliin. Tämän juurirodun jäsenien tehtävänä oli toteuttaa toista, jumalallisen valaistumisen sädettä. He lisäsivät malliin sen, mitä heidät oli koulutettu ilmentämään Jumalan suuren kausaalikehon keltaisella sfäärillä. Sitten ilmaantui kolmas juurirotu, toteutti kolmannen, jumalallisen rakkauden säteen ja palasi Jumalan sydämeen. Näin kolminaisliekin toiminta tuli valmiiksi.

Pahan poissaolo

Pahan elementin täydellinen poissaolo näistä kultaisista aikakausista ei vähentänyt elämän suolaa eikä elämän monimuotoisuutta! Päinvastoin. Kaikilla oli suora pääsy Todelliseen Kuvaan. Siihen sisältyvät rajattomat mahdollisuudet tieteellisiin löytöihin ja taiteelliseen ilmaisuun sekä Totuuden ääretön monivivahteisuus ja sävyt kohottivat näiden kehittymässä olevien toimintaa ja luovia mahdollisuuksia. Hierarkian kosmiseen järjestykseen vihkiytymisen haaste sai miljoonat ihmiset iloisesti kapuamaan kasvavan itsemestaruuden tikapuita ylöspäin. Jokainen askel avasi uusia maailmoja valloitettavaksi. Kun Jumala loi ihmisen ja maailmankaikkeuden, hän ei sisällyttänyt pahaa suunnitelmaan olennaisena osana, välttämättömänä taustana hyvälle.

Kosmisten olentojen ja kunkin juurirodun Manun ohjauksen alaisuudessa nämä sivilisaatiot heijastivat neliönmuotoisen kaupungin ylläpitämiä korkeimpia kulttuurisia ja tieteellisiä mittapuita. Kaikki tunnustivat universaalin kohtalonsa olennaisiksi osatekijöiksi yksilön itsemestaruudesta kumpuavan ilon sekä vapauden, joka syntyy elementtien hallitsemisesta Jumalan lakien kurinalaisen noudattamisen seurauksena.

Rohkeat sielut uljaassa uudessa maailmassa näkivät universaalin Kristuksen ilmentymän alkunaan ja loppunaan, alkuperänään ja lopullisena päämääränään. Niinpä he pyrkivät laajentamaan ikuisen Kristuksen valoa joka päivä aineellisissa ulottuvuuksissa oleskelunsa aikana. He ymmärsivät "koetusten" merkityksen, ja he halusivat osoittaa pätevyytensä taiteen ja tieteen ilmentämisessä ja Jumalan kätten töiden osaamisessa. He tiesivät, että näin he ansaitsisivat oikeuden laajentaa valtaansa Hengen alueella, saavuttaisivat lopulta kuolemattoman vapautensa ja siirtyisivät korkeampiin maailmoihin Isän monien asuinsijojen loputtomien mahdollisuuksien pariin.

Nämä maan kansalaiset eivät koskaan kadottaneet silmistään näkemystä Todellisuudestaan. He näkivät Kristuksen toisissaan ja rakastivat kaikkia, joiden kanssa heillä oli yhteinen tavoite tulla enemmän Jumalaksi. He rakastivat ihmistä hänen sisäisen arvonsa takia ja hänen elämänvirtansa ainutlaatuisen tarkoituksen vuoksi jo ennen Jumal-ajatuksen kypsymistä hänessä.

Nämä kolme kultaista aikakautta olivat olemassa ennen syntiinlankeemusta, joka esitetään vertauskuvallisesti ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksessa Aatamista ja Eevasta. Ennen kuin ihminen laskeutui tietoisuuteen kaksinaisuudesta ja synnintuntoon ja Lähteestään erossa olemisen tunteeseen, hänen huomionsa ja siten myös hänen energiansa olivat Jumalaan keskittyneitä: Hänen elämänsä oli Jumalan elämää. Vapaan tahdon älykkäällä käytöllä hän omisti Jumalan energiat taivaassa tehtyjen mallien laskemiseen alas maassa tehtyihin malleihin. Liittoa Jumalan ja ihmisen välillä ei oltu rikottu; siksi kun ihminen luovutti kaikkensa Jumalalle, Jumala luovutti kaikkensa hänelle. Tässä ilmeni todellakin täydellinen tasapaino makrokosmoksen ja mikrokosmoksen välillä: kuten ylhäällä, niin alhaalla.

Kultaisen ajan perhe

Jumalallisen yhteiskunnan perusyksikkö on perhe, joka ilmentää Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kolminaisuutta. Varhaisten kultaisten aikojen aikana isä oli Jumalan Hengen, hänen auktoriteettinsa ja isyytensä keskipisteenä kaikkien puolesta. Äiti perheenemäntänä keskitti Pyhää Henkeä ja sen laskeutumista Aineeseen sytyttäen OM-mantran taivaalliset energiat. Eeva, kaiken elävän äiti, oli suunniteltu olemaan Jumalan äitiyden täydellinen ilmentymä.

Isä-äiti-liekkien rakastavan liiton kautta muodostuivat laskeutuvien sielujen kehotemppelit, ja Kristuksen liekkiä ravittiin Jumalan pojissa ja tyttärissä. Tämä kotoa alkava uskon (Isä), toivon (Poika) ja rakkauden (Pyhä Henki) kolminaisuus on perusta kaikelle sille, mitä rakennetaan ihanneyhteiskunnassa ja jokaisessa kultaisessa aikakaudessa. Niissä elämä on Jumal-liekin iloista avautumista jokaisen Henkikipinän sydämessä. Jokainen liekki on nouseva spiraali, joka aaltoilee yhdistyäkseen elämän suloisiin salaisuuksiin.

Hallinto ihanneyhteiskunnassa

Ihanneyhteiskunnassa hallinto ja koulutus ovat välineitä, joiden avulla ihmisen yksilöllisiä mahdollisuuksia voidaan kehittää sopusoinnussa kaikkien yhteisön jäsenten kanssa. Kaikki instituutiot, niin julkiset kuin yksityisetkin, korostavat elämän ykseyttä uskon, toivon ja rakkauden kolmiyhteyden kautta. Nämä käsitetään Jumalan voimana, viisautena ja rakkautena. Kolminaisuus toiminnassa ja pyrkimys erinomaisuuteen kaikissa asioissa ovat motivoivia voimia.

Ihanneyhteiskunnan johtajat ovat pappi-kuningas-tiedemies -tyyppisiä, sillä hallintoa, tiedettä ja uskontoa ei ole erotettu toisistaan, vaan ne nähdään voiman, viisauden ja rakkauden kolmiosaisen liekin ilmentyminä. Valta-asemat temppeleissä sekä valtiollisissa, koulutuksellisissa ja tieteellisissä instituutioissa myönnetään niille vihityille, jotka ovat läpäisseet tietyt itsemestaruuden asteet ja jotka ovat siten päteviä hallitsemaan ja tekemään päätöksiä niiden puolesta, jotka vielä käyvät läpi testejä ja vihkimyksiä, jotka kaikkien on lopulta läpäistävä voittaakseen kuolemattomuutensa.

Kultaisen aikakauden sivilisaation pisimmälle edennyt vihitty hallitsee nämä kolme kosmisen lain haaraa, ja hänestä tulee planeetan hallitseva auktoriteetti. Hän toimii niiden ylösnousseiden mestareiden ja kosmisten olentojen alaisuudessa, jotka sisäisillä tasoilla ovat vastuussa planeetasta. Hän on se pilari, joka seisoo kahdeksikkokuvion yhdyskohdassa, koska hän hallitsee oman maailmansa ja on ottanut hallinnan maan päällä. Hänelle mikrokosmos on planeettakeho ja makrokosmos koko kosmos. (Näin näemme, että ihmisen hallitessa minkä tahansa Jumalan energian osan, siitä tulee hänen mikrokosmoksensa ja hän keskittyy Jumalan Läsnäoloksi tuolle maailmalle.) Hänen tietoisuutensa on Super-Ego, Kristus, jota hän henkilöi niiden miljardien elämänvirtojen puolesta, jotka eivät ole vielä kehittyneet ilmentämään täydellisesti toiminnassaan omaa Kristus-potentiaaliaan. Hänen tietoisuutensa kautta virtaavat Auringon sydämestä tulevat energiat. Hän pitää yllä voiman, viisauden ja rakkauden tasapainoa kaikille planeetalla kehittyville, kun he ilmentävät neliönmuotoisen kaupungin kosmista suunnitelmaa.

Tässä virassaan hän on vastuussa siitä, että hän opettaa ihmisiä samalla tavoin virittäytymään yhdestä suuresta Elämänlähteestä pulppuavaan energiavirtaan. Koska hän on syklien ja maailmankaikkeuden rytmin mestari, hän opettaa ihmisiä hallitsemaan energian nousua ja laskua heidän yksilöllisessä voimakentässään, siirtämään vähitellen tämän yksilöllisen mikrokosmoksen hallinnan planetaarisen mikrokosmoksen hallintaan ja lopulta samaistumaan makrokosmokseen energioiden keskinäisen vaihdon kautta – kuten ylhäällä niin alhaalla.

Hallitsijan täydellinen samaistuminen Todelliseen Minäänsä on hänen mestaruutensa perusta. Sen hän on saavuttanut opiskelemalla ja soveltamalla maailmankaikkeuden lakeja pitkien ajanjaksojen aikana. Kansa osoittaa hänelle kunnioitusta Jumaluuden korkeimpana elävänä ilmentymänä, sillä hän on heille Jumalan voima, viisaus ja rakkaus ruumiillistuneena.

Niillä, jotka tunnustavat Jumalan auktoriteetin ihmisen yli, on siten oikeus hallita ihanneyhteiskunnassa Jumalan alaisina esimiehinä; ja tässä on sanan hallinto kaksitahoinen merkitys. Niinpä kun Kristus on jokaisen ihmisen pää ja Olemuksen temppelin tärkein kulmakivi, niin hän on myös ihanneyhteiskunnan pää. Kaikkein pätevin hallitsemaan on se, joka ilmentää suurimmassa määrin Kristustietoisuutta. Siksi universaalin Kristuksen ilmentäminen tunnustetaan yhteiskunnan kaikkien jäsenten korkeimmaksi tavoitteeksi. Kultaisen ajan sivilisaatio ei voi säilyä ilman yhteistä sitoutumista tähän päämäärään. Koska maapallon ihmiset eivät tällä hetkellä jaa tätä päämäärää, ihanneyhteiskuntaa ei ole nykyään olemassa maapallolla.

Koulutus

Kultaisen aikakauden yhteiskunnissa vastikään muodon maailmaan tulleet sielut käyvät läpi erittäin tarkan harjoitus- ja koulutusohjelman. Varhaisina vuosina heille opetetaan psyykeen liittyvää alkeistiedettä sekä miten kehittää aistejaan, jotta he voivat ottaa yhteyttä Todellisuuden fyysisiin ja metafyysisiin ulottuvuuksiin. Heille opetetaan myös, miten sielun kykyjä laajennetaan niin, että kosmosta voidaan tutkia luonnon kautta. Heille opetetaan yhteydenpitoa kaiken elämän kanssa keskittämällä huomio sydämeen ja luomalla kaari kaiken elävän ytimeen, kasvien, puiden ja kukkien ytimeen, itse elementteihin ja atomin tuliseen ytimeen.

Levitaation, presipitaation eli aineellistamisen ja alkemian tieteen hallitseminen ovat myös osa opetussuunnitelmaa sielun kehityksen varhaisvuosina. Korkeampi koulutus perustuu sarjaan vihkimyksiä, jotka johtavat kosmiseen mestaruuteen. Siten yksilöt pätevöityvät tehtäviin hallituksessa, tieteessä, koulutuksessa ja temppelipalveluksessa.

Ihanneyhteiskunnassa epätodellisuuden käsitettä opetetaan vertauskuvallisesti, sillä kehittyvillä sieluilla ei ole suoraa kokemusta keinotekoisesta kuvasta, joka syntyy ihmisen laskiessa katseensa täydellisyydestä epätäydellisyyteen. Niinpä tarvitaan kosmisen historian tutkimista. Muiden maailmojen järjestelmien akashatallenteet käydään huolellisesti lävitse. Kolmen ensimmäisen kultaisen aikakauden aikana kehittymässä olleet sielut saivat runsaasti todisteita sille, miksi heidän oli syytä käyttää vapaata tahtoaan kutsuakseen esiin Jumalan tahdon ja hänen valtakuntansa maan päälle, kun he näkivät alkuperäiset syyt ja kauaskantoiset seuraukset, jotka johtuivat yksilöllisestä ja kollektiivisesta epäonnistumisesta ykseyden mittapuun vaalimisessa muilla planeetoilla.

Elämä kultaisella ajalla

Kolmen ensimmäisen kultaisen aikakauden aikana ennen ihmisen poikkeamista viattomuudesta, kristallilanka oli halkaisijaltaan lähes kolme metriä ja kolminaisliekki ympäröi hänen muotoaan. Ihmisellä oli kirjaimellisesti rajaton energianlähde ja hänen Kristustietoisuutensa oli kaikenkattava.

Terran neitseellisellä maaperällä ensimmäisinä kulkeneet elämänvirrat eivät koskaan tunteneet rajoituksen tai kamppailun tunnetta tai edes nykyisen kaltaisen tiheän fyysisen muodon taakkaa. Heidän käyttämiään voimia pitäisivät ihmeellisinä ne, joiden muisti kattaa vain sen suhteellisen lyhyen ajanjakson, jolloin planeetta on ollut uppoutuneena keinotekoiseen sivilisaatioon ja tietoisuuteen. Sielut ylläpitivät elämää yhdessä kehossa jopa tuhat vuotta. Kun he ruumiillistuivat uudelleen, he säilyttivät aiempien elämiensä muistot ja kyvyt, mukaan lukien saavuttamansa mestaruuden.

During these three golden ages man talked freely with his God and associated intimately with angels and elementals; communion with all life was unrestrained, and cooperation between angels, elementals and men was unspoiled. To man was given the assignment of overseeing the creation and working with God to execute the divine plan—to design, to invent and to direct. To the elementals, the builders of form, was given the important task of bringing into manifestation the intents of God and man. And to the angels was given the holy ordination of ministering to the spiritual and emotional needs of both men and elementals.

The entire planet was a veritable Garden of Eden, and man ate every fruit and herb that was charged by nature’s helpers with the essence of the immortal Spirit to energize and revivify his mind and form. As the ground was transparent like crystal, the rays from the sun in the center of the earth glowed softly beneath man’s feet. During the period of rest when the souls of men, together with their lower vehicles, were recharged for another round of service, there was an ever-present radiance from the white-fire core like an aurora borealis. Thus total darkness was unknown, and evil as the energy veil was no more real than a fairy tale.

To the Almighty man gave the glory for each accomplishment. The Sun that ruled the day was the focus of his adoration, symbol of the unfoldment of the only begotten Son of God, whose promise would be fulfilled in each one. The stars defined intervals of time and space and were the giant reflectors of man’s blissful adoration of the One Supreme Being. Crystal coordinates marking his courses past, present and future, they magnified his mystical feelings of heavenly joy that rippled across the antahkarana of cosmos.

The cult of the Mother

The cult of the Mother, destined to come into prominence in the twentieth century, was the foundation of the civilization of Lemuria. In the main temple of Mu, the flame of the Divine Mother was enshrined as the coordinate of the flame of the Divine Father focused in the Golden City of the Sun. Perpetuating the ancient rituals of invocation to the Logos and intonation of sacred sounds and mantras of the Word, priests and priestesses of the sacred fire held the balance of cosmic forces on behalf of the lifewaves of the planet.

Throughout the far-flung colonies of Mu, replicas of the temple and its flame-focus were established as shrines of the Virgin consciousness, thereby creating between the earth and the sun an arc of light, anchored in the flame below and the flame above, which conveyed the energies of the Logos necessary for the precipitation of form and substance in the planes of Matter.

Far beyond our own meager accomplishments, the great advances in technology made during centuries of continuous culture on Mu were brought forth through a universal at-one-ment with the Divine Mother, whose consciousness embraces the laws governing all manifestation in the earth plane.

The accomplishments in every field of endeavor of a people dedicated to the plan of God revealed through his All-Seeing Eye show to what heights a civilization can rise when the Mother flame is honored and adored in every heart and guarded and expanded in shrines dedicated to her name. And it becomes clear that man’s fall from grace was, in actuality, the result of his falling away from the cult of the Mother and his misuse of the energies of the seed atom focused in the base-of-the-spine chakra, which establishes the light of the Mother flame in the physical body.

The record in akasha

The perfection of these first three golden ages is recorded in akasha upon the planetary body, and the full-gathered momentum of these Sons and Daughters of God, all now cosmic beings, can be invoked on behalf of the victory of the four remaining root races who are to fulfill their destiny upon this planet. The magnetic forcefield of all that they attained is still anchored within the etheric body of the earth, waiting to be invoked.

For more information

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path of the Higher Self, volume 1 of the Climb the Highest Mountain® series, pp. 60–67.

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path to Attainment, pp. 278–89.

Sources

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path of the Higher Self, volume 1 of the Climb the Highest Mountain® series, pp. 61, 62–63, 64–65, 66–67, 411.

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path to Immortality.

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path to Attainment, p. 288.